maanantai 12. tammikuuta 2015

Vaikee ja villi mieli joka pannan tarvitsee

Kävin ostamassa tänään raipan. Ratsastustarvikeliikkeestä. (Voi luoja. Kun vertailin eri vaihtoehtoja, muun muassa muovista ja nahkaista päätä, niin myyjä tuli avustamaan ja totesi että "Niin, onhan tuo nahkainen kyllä napakampi." Kuinkahan paljon sieltä lähtee raippoja johonkin muihin juttuihin kuin ratsastukseen...)

Minulle on myös tulossa oma kaulapanta. Kapu: "Mietin, että voitais hankkia sulle joku tyylikäs panta kotikäyttöön. Sellainen lukittava." Johan nyt. Sitten se vakuutuksia selaillessaan letkautti että "pitäisikö ottaa tuollainen lemmikkivakuutus sua varten." Tämähän menee vakavaksi. :D 

Tätä varjostaa tosin se että Kapu lähtee kohta useammaksi kuukaudeksi pois. Ihan juuri minun tuuria. Kerrankin tuntuu että löytää tyypin ketä ei vaihtaisi millään, olen että "Nyt olen onnellinen, tähän voisi pysähtyä hetkeksi," niin life's a bitch. "No you just wait lol." 

No, nautitaan siitä mitä nyt on. Yksi päivä. Ainakin yksi päivä vielä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti