maanantai 23. helmikuuta 2015

Ilkee paska

Tiedättekö kuin vitusti se sattuu kuunnella ihastuksen yöllistä kännipaasausta siitä kuinka sen unelmanainen on varattu ja hän ei tiedä mitä tekis, tietäen itse samalla ettet tule ikinä olemaan hänelle se unelmien nainen vaikka kuinka toivoisit ja tekisit kaikkesi.
Haluaisin olla se kuka saa sun maailman sekaisin, yhtä lailla kuin sä olet sekoittanut mun maailman.

Joo.
It hurts like hell. 


Ja lopetus tyylillä, as always:

00:54
K: Voinko tulla nussimaan sua.
K: Nyt.
K: Taksilla.
Minä: Et
K: Vittu oot ilkee paska. 



lauantai 21. helmikuuta 2015

Kun miehet alkaa vituttaa..

..mutta silti panettaa. Ratkaisin asian ostamalla ensimmäisen, oman vibran.
Tilasin sen briteistä Lovehoneysta .
Laitoin tilauksen maanantaina myöhään illalla ja posti toi sen torstaina. Supernopea toimitus kun vertaa että usein Suomessakin joutuu odottelemaan viikon verran tavaroita..

Halusin mahdollisimman monipuolisen ja tyylikkään leikkikaverin. En mitään suonikkaan kyrvän look-a-like-jellydildojäljitelmää.

Valintani oli tämä:
Lelo Gigi 2
Pikkuinen, näppärä, söpökin. Toimii kivasti sekä klitoris- että g-piste-nautiskeluun. Täysin vedenkestävä. Haaveilen että saan sen joskuskylpyammeeseen mukaan..
Pikaisella hintavertailulla sen sai myös tuolta briteistä hieman edullisemmin. Ainut ulkomailta tilattaessa huomioitava asia on toki se että pistokkeet saattavat erota Suomessa käytetyistä, kuten tässä. Mutta nuo tuollaisethan hoituu adapterilla helposti :)

Ja ensimmäisen koeajon perusteella täytyy todeta että olen erittäin tyytyväinen valintaan..

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Rikkinaitu

Halusin rankan session. Ja sain mitä pyysin.

Viesti klo 16.00: "Tulet puhtaana, hyvältä tuoksuen ja hiukset letitettynä, panta kaulassa. Sessio alkaa kun tulet ovesta sisään. Tästä viestistä eteenpäin jokainen kulunut 5min vastaa yhtä raipaniskua."

Sain 36 raippaa. Sekä rangaistuksen edellisen session venkoilusta (availin solmuja ihan silkkaa ilkikurisuuttani). Nyt on on sitten erittäin mustelmainen takamus. 

Asento oli yllättävän hankala. Kuin allaoleva, mutta käteni oli sidottu selän taakse ja siitä köysillä kattoon. Kestin kuitenkin kaikki raipat, enkä seonnut laskuissa. (Minun piti siis pitää lukua niistä 36:sta)



Perjantai 13. varmaan vaikutti, koska erinäisistä sattumuksista johtuen jouduimme keskeyttämään ja ensimmäistä kertaa pyysin että nyt panta pois ja heti. Yleensähän sääntönämme on että minä päätän milloin haluan pannan kaulaan, mutta Kapu päättää milloin se otetaan pois. Ei tarvinnut sanoa punaista, se oli ilmiselvää. Henkinen raja tuli vastaan, eikä hyvällä tavalla. 
Pannan jälkeen otin pitkän suihkun (nyyhkytin lattialla varmaan vartin...) ja olin jo valmis lähtemään viivasuorana asunnosta pois. Kapu kuitenkin otti syliin, piti ja lohdutti, ja päätti vielä pitää minua hyvänä. Kummallakin oli varmaan jonkinlainen sessiomentaliteetti päällä, koska meno yltyi aika rajuksi. Syvin fistaus mitä ollaan tähän mennessä tehty. Olin niin sekaisin sekä henkisestä että fyysisestä ylikuormituksesta, kivusta ja nautinnosta, etten edes huomannut mitään, mutta sinä iltana tuli vastaan henkisten rajojen lisäksi myös fyysiset rajat - limakalvo hankautui rikki ja verta pyyhkeessä. No niin...

Ensimmäistä kertaa pysähdyin miettimään omia rajojani. Hukkaanko alistuneessa subi-tilassa tosiaan oman itsesuojeluvaistoni niin, etten erota oikeaa, varoittavaa kipua ja seksuaalista kipua? En ole ikinä sanonut keltaista tai punaista. Kerran on ollut lähellä, mutta ylpeys ei ole antanut periksi, vaikka tiedän ettei niistä seuraa rangaistusta, päin vastoin. Kun kysyin Kapulta, mikä on ollut hänen rajuin sessionsa, hän vastasi että minun kanssani. Ettei hän ole ennen piiskannut ketään niin mustelmille. 

TÄMÄ ON SAIRASTA.
Tiedän sen. Ja samalla nautin siitä. Mistä se johtuu, että vasta alistamisen, kivun ja nöyrtymisen, toisen tahtoon taipumisen kautta pystyn todella päästämään irti? En ole ikinä kokenut yhtä raukeaa, levollista ja huolehdittua oloa kuin session jälkeen. Jäljet kehossani saavat minut hymyilemään ja muistelemaan lämmöllä kivun ja nautinnon hetkiä vielä päiviä session jälkeen. 

Vielä 2011 vuoteen saakka sadomasokismi luokiteltiin Suomessa yhdessä fetisismin ja transvetismin kanssa sairaudeksi. 


perjantai 6. helmikuuta 2015

Hurts

Mistä se johtuu, että alku tuntuu niin helpolta ja luontevalta, ettei voi uskoa todeksikaan. Ja sitten, jossain vaiheessa tuntuu ettei osaa oikein olla tai sanoa mitään, joutuu olemaan varpaillaan ja miettimään että jos teen näin tai noin, niin mitähän se ajattelee. Aluksi tuntui että tämä on helppoa kuin hengittäminen - nyt joudun haukkomaan henkeä. 

Minulla on hyvä ja helppo olla hänen lähellään. Mutta en tiedä onko asia toisin päin sama. Välillä hänen etäisyys satuttaa minua. Haluaisin huutaa: "Huomioi minut. Kosketa minua. Välitä minusta." Kaipaan sitä helppoa yhdessäolemista. Mutkatonta suukotusta, lämmintä katsetta. 


Tiedän, että elämässäsi on meneillään paljon vaikeita ja isoja asioita. 

Koitan olla kärsivällinen, ja malttaa. Haluaisin olla tukenasi, haluaisin että pystyt puhumaan minulle mieltäsi painavista asioista. En pakota kuitenkaan. Voin vain olla lähellä, jos otat minut siihen, viereesi. Otathan minut viereesi?