lauantai 24. tammikuuta 2015

Sexy shopping

Olen vähän sellainen kaikki alusvaatteet eriparia - tyyppi. En ole tähän asti omistanut yhtäkään kunnollista alusasusettiä. Yhteensopivia (eli kaikki mustaa ehehehe..) kyllä löytyy, mutta kunnon settejä.. nope. 

Paitsi nyt! Kaksi syytä

1. Kapu jääkin toistaiseksi Suomeen. Paska mäihä toki hänelle, työkuviot uusiksi ja kaikki. Tuntuu pahalta hänen puolestaan. Mutta, samalla, jos minä ihan pikkiriikkisen hiljaisella äänellä vain että jee! :) Joten ajattelin tehdä sellaisen näyttävän paluun jotta se muistaisi että saattaa siinä olla jotain hyvääkin ettei se painellut pallon toiselle puolelle... Ja siihen tarvitaan punaista pitsiä. 

2. Parin viikon päästä on Goom-opiskelijaristeilyt. Ja sinnehän täytyy päästä wiuhahtamaan. Ja paras tyyli kalsariwiuhahdukseen on mahdollisimman eläimellinen. Eli ei muuta kuin anitahirvoset päälle... Leopardikuosia. Mi-Au! :D

Viritin tänään pitsiasun, sukkanauhat, stay-upit, korkokengät, koko helahoidon päälle kokeillakseni tehoaako, vai tunnenko itseni lähinnä naurettavaksi. On niissä vissiin jotain taikaa. Keimailin peilille ihan kiitettävän tovin, ja vaikka kroppani ei mikään mallivartalo olekaan, niin jumantsuikka että tuli seksikäs olo! 

Ai niin muuten, tässä samalla kritiikkiä vaateketjuille. Kiersin Lindexin, KappAhlin, H&Mn, Ginan, Cubuksen ja Seppälän läpi. Cubus, Seppälä ja Gina olivat jättäneet alusasuvalikoimistaan sukkanauhaliivit kokonaan pois. Lindexillä ja H&M kokoja oli ainoastaan S-M. Lindexiltä löytyi kuitenkin (-70% alennuksesta! ) stringit, joissa oli kiinni sitten ne sukkanauhanarut-pidikkeet-miksikäniitäkutsutaan?? Mutta ne oli ainoat mistä oli isompaakin mallia, ja niistäkin kokoja oli 36 tai 44-46. Itselle löytyi kuitenkin yhdet sopivat vielä sieltä muiden alta. Mutta siis muuten valikoimia katsoessani, niin mitä: ison pepun omaavat tytöt eivät saisi keimailla seksikkäissä hepenissä?? KappAhl oli ainut liike, josta löytyi 40 koosta ylöspäin valikoimia. Vai osuiko niin, että runsaammat naiset ovat myös runsaasti rohkeampia, ja kaikista muista liikkeistä isot koot oli jo ostettu loppuun? 

Minä en suostu uskomaan että viettelys ja seksikkyys on nollakoosta kiinni. (Etenkään luettuani Burleskin Paluu - kirjan, josta kerroin edellisessä postauksessa.) Ja koska en edes ole mielestäni mitään oikeasti "isojen tyttöjen" mallistokokoa, vaan 40-42. Niin wtf. Ei pitsiä perseville??

Anti-Shopista olisi kyllä löytynyt vaikka mitä kokoa, mallia ja materiaalia. Mutta siellä taas palvelu ei ollut ihan parhaasta päästä - myyjä vain näytti missä sukkahousuosasto oli. Olisin kaivannut vähän kokoja ja malleja näkyville, itse ei ihan kehtaa ruveta pakkauksia aukomaan. L vai XXXL? Jäivät ottamatta. Mitä sen sijaan sieltä ostin: 


Ei kun treenailemaan! 

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kirja-arvostelu: Burleskin paluu

Burleski. Striptease. Mitä eroa niillä on? Paljonkin! 
Burleskissa on toki stripteasea, paino sanalla tease. Siinä kiusoitellaan, härnätään, paljastetaan - mutta ei kaikkea. Alastomuus ei ole show'n tärkein tavoite, vaan osa jolla kerrotaan tarinaa, viihdytetään, ja ilmaistaan omaa kauneutta. Siinä missä stirpparit riisuutuvat rahasta - mitä enemmän seteleitä, sitä vähemmän vaatteita - , burleskiesiintyjillä show pysyy samana, vaikka seteleitä satelisi lavalle kuinka paljon hyvänsä. 

Lisäksi helmet, höyhenet, paljetit, puuhkat, viuhkat, glitter, kimallus, jalokivet, ja se kujeileva mutta silti avoin, rohkea seksuaalisuus yhdistettynä (itse)ironiaan, satiireihin ja komiikkaan. Ah!

Kuka voisi vastustaa burleskia? 

Kirja oli hyvä katsaus burleskin historiaan ja nykyhetkeen, kuinka taiteenlaji on kehittynyt, välillä unohtunut ja uudelleen herätetty sädehtimään. Paikoin teksti oli hieman puuduttavaa aiheeseen perehtymättömälle  - legendaaristen paikkojen, artistien ja showryhmien nimet vain vilistivät silmissä eikä tarttumapintaa näihin oikein löytynyt. Kokonaisuudessaan hyvä paketti, ja lisänä paljon ihania kuvia ihanista naisista (ja miehistä!) 

Kirjoittanut Michelle Baldwin, suom. Tytti Heikkilä. Like-kustannus, 2010. 

Itselle tämä tarttui Suomalaisen Kirjakaupan ale-laarista, pyörryttävään 4,95 hintaan. (Alkuperäinen hinta 36e, nettikaupoissa 18-25e. Siis löytö!)


lauantai 17. tammikuuta 2015

Jäähyväiset rappukäytävässä

Tiesinhän minä että tämä oli edessä. Mutta en vain arvannut kuinka hitosti se tulisi koskemaan. 
Olen ihan shokissa ja hämilläni. Näin Kapua tänään viimeistä kertaa. Nopeasti rappukäytävässä. Teki mieli sanoa niin paljon, koskettaa, kertoa kuinka valtava asia tämä on ollut minulle, kuinka kuluneet pari viikkoa ovat avanneet uusia ovia minulle, itseeni, seksuaalisuuteen ja luottamukseen. Seisoin vain, itkeä tihrutin pari kyyneltä ja muutaman sekavan lauseyritelmän jälkeen luovutin. 

Kaiken tekee vielä vaikeammaksi se, että tänä iltana hän oli luvannut olla kanssani. Odotin tätä iltaa koko päivän, sillä tiesin että se olisi meidän viimeinen. Mutta hän päättikin lähteä veljesporukalla juhlimaan. Ihan perustellusti, en voi olla hänelle vihainen sillä hän viettää tämän illan perheensä kanssa, eikä niitäkään yhteisiä hetkiä varmasti ole heillä paljoa. Mutta se,että ne tunnit, jotka suunnittelin viettäväni hänen kanssaan, kuluvatkin nyt yksin sängyssä. Sa-tut-taa. 

Minua itseänikin pelottaa, kuinka helposti hän sai minut avattua. Pääsi pään sisälle. Puhuin hänelle kipeistä, vaikeista, ja salatuista asioista. Kuinka hän sai minut luottamaan itseensä niin ehdoitta? Ja nyt, nyt tuntuu kuin ovi jonka raosta pääsin kurkkaamaan, olisi tempaistu nenän edestä kiinni. Taisi jopa jäädä pari sormea väliin. 

Kieroa tässä on se, että aluksi hän oli se joka oli lähdössä ensin pois. Nyt se olen kuitenkin minä - joudun matkustamaan viikoksi kotikaupunkiini, eikä hän todennäköisesti ole enää täällä kun palaan. Annoin hänelle matkalukemiseksi Fetissikirjan, josta meillä oli ollut keskustelua - pornon, erotiikan ja fetisismin historiasta. Omistuskirjoitukseksi laitoin vain "Kevättä kohti!" Siitä on ollut puhetta - että lähtisin keväällä hänen luo. Mutta pysyykö hänellä nämä fiilikset vielä useamman kuukauden? Oliko hän edes yhtä sitoutunut tähän, vai olivatko nämä pari viikkoa hänelle vain pitkästä aikaa sellaista seksiä jossa pääsi toteuttamaan itseään?

Hän kyllä antoi minulle minua varten hankitun kaulapannan lukkoineen avaimineen päivineen, ja sanoi:" Muistapa ottaa nää sitten mukaan kun tulet mua moikkaamaan."
Emme ole ennättäneet edes kokeilemaan pantaa minulle. 


perjantai 16. tammikuuta 2015

And the shivers move down my shoulder blades


Yellow Flicker Beat - Lorde


I’m a princess cut from marble, smoother than a storm.
And the scars that mark my body, they’re silver and gold,
My blood is a flood of rubies, precious stones,
It keeps my veins hot, the fire's found a home in me.
I move through town, I’m quiet like a fire,
And my necklace is of rope, I tie it and untie.

And now people talk to me, but nothing ever hits home
People talk to me, and all the voices just burn holes.
I’m done with it (ooh)


This is the start of how it all ends
They used to shout my name, now they whisper it
I’m speeding up and this is the red, orange, yellow flicker beat sparking up my heart
We're at the start, the colours disappear
I never watch the stars, there’s so much down here
So I just try to keep up with the red, orange, yellow flicker beat sparking up my heart

I dream all year, but they’re not the sweet kinds
And the shivers move down my shoulder blades in double time


And now people talk to me, I’m slipping out of reach now
People talk to me, and all their faces blur
But I got my fingers laced together and I made a little prison
And I’m locking up everyone who ever laid a finger on me
I’m done with it (ooh)


And this is the red, orange, yellow flicker beat sparking up my heart
And this is the red, orange, yellow flicker beat-beat-beat-beat












PS. Joskus pitää vaan renkuttaa ja fiilistellä repeatilla niin että naapureiden sietokykyä koetellaan. 

Bling Bling Butt Plug


Täähän on vähän kuin sais korun lahjaksi?

maanantai 12. tammikuuta 2015

Vaikee ja villi mieli joka pannan tarvitsee

Kävin ostamassa tänään raipan. Ratsastustarvikeliikkeestä. (Voi luoja. Kun vertailin eri vaihtoehtoja, muun muassa muovista ja nahkaista päätä, niin myyjä tuli avustamaan ja totesi että "Niin, onhan tuo nahkainen kyllä napakampi." Kuinkahan paljon sieltä lähtee raippoja johonkin muihin juttuihin kuin ratsastukseen...)

Minulle on myös tulossa oma kaulapanta. Kapu: "Mietin, että voitais hankkia sulle joku tyylikäs panta kotikäyttöön. Sellainen lukittava." Johan nyt. Sitten se vakuutuksia selaillessaan letkautti että "pitäisikö ottaa tuollainen lemmikkivakuutus sua varten." Tämähän menee vakavaksi. :D 

Tätä varjostaa tosin se että Kapu lähtee kohta useammaksi kuukaudeksi pois. Ihan juuri minun tuuria. Kerrankin tuntuu että löytää tyypin ketä ei vaihtaisi millään, olen että "Nyt olen onnellinen, tähän voisi pysähtyä hetkeksi," niin life's a bitch. "No you just wait lol." 

No, nautitaan siitä mitä nyt on. Yksi päivä. Ainakin yksi päivä vielä. 

Fist it!

Enpä olisi uskonut että tämäkin osuu kohdalle, mutta innokkaat sormileikit johtivat tuossa yksi ilta fistaukseen. Sisälläni oli vuoroin kaksi, kolme sormea, mutta tuntui että Kapulla oli jotain mielessä. Hän rauhoitti tahdin ja lisäsi liukuvoidetta käteensä. Neljä sormea. Käsi lievästi supussa. Hetken tunnustelun jälkeen tässä kohtaa ejakuloin kuuleman mukaan nätisti suoraan Kapun kuperretulle kämmenelle. Semmoinen roiskiminen on edelleen minulle yhtä aikaa ihanaa ja noloa.. Mutta matka jatkui. Peukalon juurta myöten. Levein kohta kädestä oli jo sisällä, mutta ihan rannetta myöten ei menty. Rupesi tuntumaan olo niin täydeltä. Mutta ei kivuliaalta kuitenkaan. Kapu kuvaili että hänelle se tuntui siltä, kuin käden ympärillä olisi ollut tiukka panta. Hmm. Mielenkiintoinen ensikokeilu. 

Pitää huomauttaa vielä että kyse ei ollut mistään pornofistauksesta missä upotetaan kyynärpäitä myöten nyrkkiä naiseen villisti hakaten. Se oli varovaista ujuttautumista, tunnustelua ja epäuskoinen naurahdus Kapulta kun sanoin että olisi se kai kokonaankin mennyt mutta ehkä parempi jättää seuraavaan kertaan... 

***

Vihjaisin eilen, että voisihan sitä kokeilla vaikka uudestaankin. Kapu hääräili koneella jotain, ja totesi vain että "Oota hoidan nää ni pistetääs sit nyrkki sun pilluun".

Hajosin. 

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Klik Klik

Te ootte klikanneet mua yli 2000 kertaa jo! Kiitos huikeasti! :)
Kun aloitin syksyllä tämän blogin, arvelin että noinkohan kukaan tänne edes löytää, mutta kirjoittelenpa itselleni ylös näitä. Mahtavaa että joku utelias on eksynyt tännekin sinkkupohdintoja lueskelemaan!

Jos olet uusi lukija, teretulemast mukaan völjyyn, jos olet vanha tuttu, kiitos että pysyt messissä! 


Olo on melkein yhtä onnellinen (joskaan ei märkä) kuin hyvin naituna sunnuntai-aamupäivällä, kun voi sänkykaverin kanssa lötkötellä alasti ja puhua höpöjä ilman kiirettä minnekään. I liiiike! :)


Keep reading!

lauantai 10. tammikuuta 2015

Mitä seuraa jos jättää tiskit tiskaamatta

Lupasin hoitaa Kapun tiskit, mutta unohdin ne. Sehän nyt ei ole kauhean vaikeaa arvata mitä siitä seurasi.. Seuraavan kerran kun tulin hänen kämpille, minut käskettiin sohvanreunalle, housut alas ja viisi jämäkkää iskua, arvelisin että aluksi vyöllä ja lopuksi -tällä kertaa nahkaisella- hapsuruoskalla. Auts, hitto vie se oli ilkeämpi kuin osasin aavistaa!

 "Vieläkö aiot tehdä tyhjiä lupauksia?"
"En.." pienellä äänellä hampaita kiristellen
Tiukka viuhahdus oikealle pakaralle.
"Mitä?"
"EN! En tee enää tyhjiä lupauksia!!"

Pääsin nukkumaan toinen kankku jomottaen, ja aamulla tiskit sitten piti tiskata. Kapu tuli vahtimaan työn jälkeä. Istui taakseni, levitti jalkani, ja alkoi hieromaan minua sillä pahuksen sauvalla. Vibra-Kapu teki tiskaamisesta erittäin, erittäin vaikeaa. Mutta puhdasta tuli loppujen lopuksi!



Saa kyllä vähän aikaa hoitaa itse tiskinsä..!





perjantai 9. tammikuuta 2015

Loikka BDSM-maailmaan

Huh, en tiedä mistä alkaa. Olen kokenut niin paljon uutta kuluneiden viime päivien aikana. 

Sellaiset onniöverit on vaarallisia. Kun tapahtuu yhtä aikaa niin paljon hyviä juttuja, ettei tiedä miten pystyy kaiken prosessoimaan. Vaikka edellisessä postauksessa uusi vuosi pääsi vähän iskemään turpiin, niin kaikella on tarkoituksensa. Pakko olla. Koska nyt olen tavannut ihmisen, jonka kanssa kaikki klikkaa muutenkin, mutta erityisesti tällä erikoisemmalla alueella, jota olen jo jonkin aikaa halunnut päästä itsessäni tutkimaan ja josta olen pidemmän aikaa jo fantasioinut uskaltamatta tehdä asialle mitään. Dominointi ja alistuminen. Sitominen, toisen valtaan nöyrtyminen ja itsensä toisen käsiin luottaminen. 

Tämä juttu lähti liikkeelle aivan tavallisista tindertreffeistä. Pieniä vivahteita ja vinkkejä tuli ilmi että mieltymykset olisivat samansuuntaiset. Sitten tuli ihan suoraan keskusteltua aiheesta. Ja kysyntä ja tarjonta kohtasivat. Ensin asiaa käytiin läpi keskustelun tasolla. Mistä kumpikin tykkää, millaisia kokemuksia on. 

Ensimmäinen kerta kun hän sitoi minut, oli varovainen ja maltillinen. Tunnustelin, miltä köysi ranteiden ympärillä tuntui. Värisin, kun hän kiusoitteli minua. Luotin häneen, ja tuntui, että omat rajat on jossain paljon, paljon kauempana. Tämähän oli suorastaan kesyä, kai nyt normaalitkin parit silloin tällöin sitovat toinen toisiaan.. Tilanteessa parasta olivat pitävät, varmat solmut. Ei mitään kaksi alkusolmua päällekäin-höpsöttelyä.

 Olin valmis kokemaan lisää. 
Sain tehtäväkseni etsiä kuvan tai teeman, jonka halusin seuraavalla kerralla kokea. 
Valitsin tämän:


Silmäni peitettiin silmälapulla. Ranteisiini laitettiin ensimmäistä kertaa nahkaiset kahleet. Rakastin sitä tunnetta välittömästi. Minut sidottiin katosta roikkuvaan kettinkiin ja käskettiin, että jalkoja ei saa sitten laittaa yhteen. Siitä tulee sanktioita. Siinä sitten odotin, sokkona, alasti ja kädet pääni yläpuolelle sidottuna, hengitys väristen, mitä tulee tapahtumaan. Tiesin ainoastaan sen verran, että ensimmäistä kertaa minuun käytettäisiin hieromasauvaa. Se hermostutti, enhän minä käytä edes sähköhammasharjaa koska en pidä sellaisten sähkövempainten surinasta! 

Ensin Kapu - kutsuttakoon häntä Kapuksi, kohta käy ilmi miksi- laittoi sauvan pienimmälle teholle, ja antoi minun kuulostella surinaa. Sitten hän väänsi tehot täysille. Se pelotti. Se kuulosti liian rajulta. Kuka voisi kestää tuollaista? Hän väänsi tehon taas pienelle (näki varmaan huolestuneen mutrusuun..) , ja sanoi että ennen kuin aloitetaan, minun täytyy keksiä uudelle leikkikaverilleni nimi. Hetken mietittyäni valitsin Kapun. Kapteeni Kapula. Kapu. Hän aloitti maltilla. Kuljetti sitä pitkin kehoani. Vatsa, reidet, rinnat. Että osasin varautua ja totutella sauvan kosketukseen. Ja muuten, värisevä vekotin nännilävistyksessä antaa sitten juuri oikealla tavalla sävärit! En olisi arvannut, kuinka erilaiselta sauva tuntui lävistämättömällä ja lävistetyllä nännillä. 

No, en osannut varautua miltä sauva tuntuisi jalkovälissäni. Jalat meinasi notkahtaa saman tien alta. Lipesin asennostani. En ehtinyt korjata asentoa, ja siitähän oli sanktioita luvassa. "Mitäs niistä jaloista oli puhetta?" Kapu sanoi ja siirtyi taakseni. Seuraavaksi sain kolme napakkaa läimäytystä takamukselle. Joo, en laita jalkoja yhteen. En vaikka mikä olisi. Vaikka samalla nautin myös läimäytyksistä... Kiusaaminen välillä sauvalla, välillä sormin jatkui, kunnes olin sekainen vapiseva rätti. Tai siltä ainakin tuntui. Pari kertaa lipesin vielä, ja sain läimäytyksiä sekä hapsuisen mokkanahkaisen ruoskan ensikosketuksen rangaistukseksi. Nautin siitä kaikesta. 

Viimeisen läimäytyksen jälken Kapu otti minua leuasta kiinni, ja suuteli. Pehmeästi, lempeästi, kuin kiittäen ja sanoen, "Hyvä. Jaksoit hyvin kaiken." En ole ennen tuntenut itseäni yhtä aikaa yhtä hyväksytyksi, vapaaksi, varmaksi ja rakastetuksi. En voinut estää kyyneleitä. Kyyneleitä onnesta, kiitollisuudesta ja nautinnosta. Tuosta hetkestä ja suudelmasta tiesin, että valta minuun on hänellä. Teen mitä vain. Kestän mitä vain. Olen hänelle mitä vain. 



sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Vuoden alku vanhan loppu

Vähän karumpi uuden vuoden aloitus. Palasin opiskelukaupunkiini, ja oltiin sovittu fuckbuddyn kanssa että nähdään. Poissaollessani on viestitelty lähes päivittäin. Itsellä oli vähän vaivaantunut ja jännittynyt olo seisoessani alaovella. Olen jo pitkään miettinyt otanko vai jätänkö tämän miehen. Mietin, että tänä iltana se selviää. Ja niin selvisi. 

Hän oli päättänyt, ettei halua jatkaa. Hän ei halua suhdetta kanssani. Hän ei halua minua enää. 

Spekulaatio 1. Hän halusi lopettaa suhteen omilla ehdoillaan, ennen kuin sattuu liikaa. Hän on ollut minuun ihastunut enemmän kuin minä häneen, se on ollut selvää. Edellisenä päivänä kun puhuimme puhelimessa, hän kysyi, olenko tyytyväinen meidän suhteen tilaan. Sanoin että kyllä olen. Hän sanoi että niin, kun tässä on jo puoli vuotta tapailtu, niin pitäisikö tämän edetä suuntaan tai toiseen.. Tästähän olisi voinut jo jotain päätellä jos olisi pysähtynyt ajattelemaan. 

Spekulaatio 2. Hänelle oli yksinkertaisesti liian vaikeaa elää tämän avoimen paneskelun sopimuksen mukaan. Kuulla jos minä olen mennyt jossain, tai potenut huonoa omaatuntoa omista menemisistään. Näitäkin argumentteja tukee hänen mustasukkainen ja vaivautunut käytös esim. tinderin käytöstä keskusteltaessa. 

Spekulaatio 3. Hän ei loppujen lopuksi päässyt yli siitä tautiepäilys-hässäkästä. Tätä kysyin häneltä suoraan, oliko tämä syynä, ja hän kielsi että kyse olisi siitä. Tiedä sitten...Jos hän on sanonut olevansa ihastunut minuun, saaneensa elämänsä parasta seksiä minun kanssani, ja todennut jopa että olen upgrade hänen entisiin (voi jee mikä meriitti....) verrattuna niin tuota. Minne se halu sitten on yhtäkkiä hävinnyt. 



Niin tai näin, yksi luku on nyt luettu loppuun. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen saanut selkeät, tylyt, pakit. Olo jäi loukkaantuneeksi ja haikeaksi. Mutta samalla tiedän, että ei siitä olisi vuosisadan rakkaustarinaa tullut muutenkaan, joten parempi nopea loppu ajoissa kuin pitkä vitkuttelu . Mut jäähän sitä silti miettimään. Miksi mä en enää kelvannutkaan. Mitä mä tein väärin. Oliko vika ees mussa.